Liberaalit – vaphauen, koulun ja integrašuunin puolesta.
Liberalismi tarkottaa vaphautta. Kysymys oon vaphauesta ellää elämästi omin ehtoin. Sinua ei piä rajottaa sukupuolen takia, ei mistä sie tulet eikä sinun sukupuoliluontheen vuoksi. Kysymys oon sinun kehon koskemattomuuesta ja turvasta aina verojen alentamisheen, ette sie saat enämpi vaphautta tehä mitä sie haluat sinun omila rahoila. Met puolustamma aina vaphautta ja sananvaphautta ja vahvaa oikeusvaltiota, joka takkaa turvalisuuen yhtheiskunnassa. Tämä oon vaphautta, se oon Liberaalit.
”Mistä sie olet poijessa taikka missä sie asut ei piä määrätä kunka hyvä sinun koulu oon, ei sitä jos jos tunnet arkipäivän turvaa, eikä sitä jos saatat saa’a työtä. Joka ihmisellä pittää olla maholisuus päättää omasta elämästhään ja oikeus tehä kovasti työtä totteuttaaksheen unelmansa.”
Liberaali porvarillinen hallitus
Sosiaalidemokraattinen hallitus oon kaheksan vuen aikana epäonnistunnu kuolun ja integrašuunin puolela. Ruotti tarttee porvarillisen hallituksen, jossa oon vahva liberaali puolue, jolla oon koulun ongelmien ratkasut ja kans saattaa saa’a lopun ulkopuolisuuele. Liberaalit haluava muo’ostaa hallituksen Moderatien ja Kristdemokratien kans. Met olema althiita keskustelheen kaikkien valtiopäivien puolueitten kans saa’aksemme oman politiikan läpi.
Koulutus ja integrašuuni
Koulutus oon vaphauen asia. Huomisaikhoin Ruottia oottava tulevaisuus oon tänäpäivänä meän luokkasalissa. Siksi Liberaalit asettava koulun ensisijale. Liberaalit oon kans Ruottin integrašuunipuolue. Sosiaalidemokraattinen integrašuunipolitiikka oon johtanu siihen, ette puoli miljoonaa ihmistä ellää riskialthiila alueila, missä
Johan Pehrson
Liberaalien johtajan nimi oon Johan Pehrson ja se oon poijessa Örebrosta. Johan oon 54 -vuotias, neljän lapsen isä, yrittäjä ja lakimies. Johan oon politiikko siksi ko hään rakastaa Ruottia ja uskoo muutosten maholisuutheen.
Korkeitten pyrkimysten koulupolitiikkaa
Liberaalit oon puolue, joka asettaa koulun ensisijale. Kaikissa luokkasalissa pittää olla järjestystä ja selvyyttä. Kaikila oppilhaila pittää olla kunnon koulukirjoja kaikissa aihneissa. Se oon tärkeätä, ette vanhemmat ja oppilhaat itte saava valita koulun. Vapaakouluja pittää Ruottissa olla, mutta opetuksen taso oon tärkeämpi ko vapaakoulujen osakheitten arvo.
Koulu jossa tieto oon keskheinen asia
Tietotaso kouluissa tarttee nousua. Tukea tarttevalle oppilhaale häätyy antaa varhain ja arvosanojen vaatimukset selviä. Semmoset oppilhaatki, joile koulunkäynti oon helppoa, pitävä saa’a lisäoppimisen uhmaa. Meän päämäärä oon, ette ruottalainen koulu häätyy kuulua mailman kaikhiin parhaimphiin.
Lissää aikaa luokkahuohneesheen
Met tarttema enämpi opettajien johtamia oppitiimoja ja enämpi opetusoppitiimoja. Oppilhat, joila oon vaikeuksia koulussa häätyvä saa’a enämpi oppitiimoja ja joile koulunkäynti oon helppoa pitävä saa’a enämpi uhmaa. Net, jokka riskeeraava ettei pärjää koulussa eikä saa hyväksyttyjä arvosanoja häätyvä käyä koulua lupa-aikoina.
Järjestyksen nostoa työrauhan takia
Tänäpäivänä koulu oon liika sekava ja turvaton. Koulu tarttee järjestyssääntöjä ja selvää seurausta niile, jokka oon kaverille haittana. Opettaja häätyy määrätä luokkahuohneissa ja sillä pittää olla selvä velvotus hallita oppitiimojen järjestystä. Vain näin oppilhaat saattava keskittyä ja tuntea turvaa.
Integrašuunipolitiikka mikä saattaa saa’a lopun ulkopuolisuuele
Meilä oon politiikka, joka hoitaa integrašuunin, kattoo perhään ette useampi ulkopuolinen oppii ruottin, pääsee töihin ja osalistuu yhtheiskunthaan. Jokasella kansalaisela, niin uuela ko vanhaala, meän maassa, oon oikeus asua turvalisella alueela.
Ruottinkielen polttopiste
Ruottinkieli oon ruottalaisen yhtheiskunnan auvain. Met haluamma nähä kieliesikoulun äskentulheitten lapsile ja kielitestin kansalaisuuen saamiseksi. Useampi pittää työpaikala saa’a oppia ruottia ja äsken tulheet pitävä saa’a ruottinoppia ja yhtheiskuntaoppia ensimäisestä päivästä lähtien Ruottissa. Integrašuunia ei saateta totteuttaa ilman ruottinkielen polttopistettä.
Kaikin jokka saattava pitävä olla töissä
Tarvithaan enämpi ammattikoulutusta nuorile ja äsken tulheile. Met tykkäämä, ette se oon parempi saa’a ensimäisen työn vähemällä palkala ko ette ellää apurahoila. Kaikin pitävä saa’a työmaholisuuen, tienata ommaa rahhaa ja niin antaa osansa olemalla osa yhtheiskuntaa.
Kovia otheita kunniakulttuuria vasthaan
Kunniakulttuuri iskee tuhanshiin nuohriin tyttärhiin ja poikhiin. Koulu ja siukkahoito tartteva parantaa työnsä vasthaan sortoa, jota harjotethaan kunnian nimissä. Liberaalit haluava nähä täyen kielon koskien lapsi- ja serkkuaviolittoa ja sen lisäksi kovempaa rangastusta niile, jokka tekevä kunniarikoksia.
Enämpi liberaalia politiikaa
Tekniikkiratkasuja ilmaston pelastusta varten. Met uskoma, ette uusi tekniikki ja inovašuuni oon ilmastomuuttamisen auvaimia. Met haluamma rakentaa uutta yinvoimaa ja haluamma kans, ette saastan päästäminen pittää maksaa.
Alentakaa työteon vero. Työnteko ja opinto häätyvä kannattaa. Met tarttema laskea verot niin, ette tavaliset ihmiset saava enämpi plompukhaan. Pittää aina olla kannattavampaa olla töissä ko ellää tukirahala.
Kyllä Eurooppalle. Met uskoma, ette tämän päivän haastheet saatethaan vain ratkasta yhessä. Klaarataksemme rajanyliset haastheet ilmaston, migrašuunin ja ilmastouhan puolela met tarttea enämpi maanvälistä yhtheistyötä Euroopassa.
Säilyttäkää henkilökohtanen asistansi. Met olema siittä ylpeitä, ette met hommasimma henkilökohtasen asistansin ihmisille, jokka tartteva sitä. Sulla pittää olla oman elämän ja oman vaphauen oikeus, huolimatta siittä jos tarttet arkipäivästä tukea taikka et.